Korkeusjärjestelmät
Suomessa — N2000 ja N60
N2000, N60 ja N43 ovat kolme korkeusjärjestelmää, joita esiintyy suomalaisissa aineistoissa — usein ilman selkeää merkintää siitä, mitä niistä on käytetty.
Ero N60:n ja N2000:n välillä vaihtelee 13 cm:stä 43 cm:iin riippuen sijainnista Suomessa — ei ole olemassa kiinteää kansallista korjaustekijää.
Lue miksi GNSS-korkeudet ovat ~15–30 m väärin ↓ tai katso mallien välistä eroa interaktiivisella kartalla ↓
Miksi GNSS-korkeudet ovat ~15–30 m väärin Suomessa?
Kun vastaanotat raa'an GNSS-sijainnin, korkeus on mitattu ellipsoidista — maapallon muotoa kuvaavasta matemaattisesta mallista. GRS80 on ellipsoidi, jota EUREF-FIN käyttää. Emme kuitenkaan kävele ellipsoidilla — kävelemme kvasigeoidilla.
Kvasigeoidi on pinta, joka vastaa levossa olevaa merenpintaa. N2000 on sidottu kvasigeoidiin — ei ellipsoidiin. Koska N2000 käyttää normaalikorkeuksia, muunnokseen käytetään teknisesti ottaen kvasigeoidimallia (FIN2023N2000).
Suomessa kvasigeoidi on noin 15–30 m ellipsoidin yläpuolella (arvo vaihtelee maantieteellisesti ja kasvaa kaakosta luoteeseen: pienimmillään noin 15 m Kaakkois-Suomen rannikolla, suurimmillaan noin 30 m Käsivarren Lapissa). GNSS-korkeus 35 m vastaa siksi noin 5–20 m:n N2000-korkeutta sijainnista riippuen. Jos GNSS-korkeutta käytetään projektissa suoraan ilman geoidimallikorjausta, tulos on täysin väärä.
Muunnos GNSS-ellipsoidikorkeudesta N2000-korkeudeksi tehdään kaavalla H = h − ζ, jossa ζ on FIN2023N2000-mallin kvasigeoidikorkeus. Maanmittauslaitos on julkaissut FIN2023N2000:n virallisena geoidimallina.
Voimme tunnistaa, onko korkeutesi ilmoitettu EUREF-FIN-ellipsoidikorkeuksina, ja muuntaa ne N2000:ksi — tai muihin järjestelmiin. Tuo vain tiedostosi. Kokeile tästä →
Katso mallien välistä eroa kartalla
Kahden geoidimallin välinen ero ei ole sama kaikkialla Suomessa. Liikuta hiirtä kartan päällä, niin näet paikallisen eron senttimetreinä.
Sininen = Malli A on mallia B korkeampi. Punainen = B on mallia A korkeampi. Sama GNSS-mittaus voi antaa eri N2000-korkeuksia riippuen siitä, mitä geoidimallia käytetään. Katso, milloin tämä aiheuttaa ongelmia ↓
Valitse yksi geoidimalli nähdäksesi sen N-arvon ETRS89-ellipsoidin yläpuolella. Valitse ”Vertaa malliin” -kohdasta toinen malli, niin näet sen sijaan kahden mallin eron. Vie hiiri kartan päälle nähdäksesi lasketun arvon kyseisessä pisteessä.
Kokeile itse: valitse FIN2023N2000 ilman vertailua ja vie hiiri alueesi päälle — luku on paikallinen korkeusanomalia ζ, joka vähennetään GNSS-mittauksen ellipsoidikorkeudesta N2000-korkeuden saamiseksi (H = h − ζ). N2000 on normaalikorkeusjärjestelmä, joten vertailupinta on kvasigeoidi.
Värit on rajattu maa-alueelle: geoidi on olemassa myös veden päällä, mutta arvot ovat merkityksellisiä vain maalla. Rajauksessa on pieni marginaali rannikon ulkopuolelle, jotta rannikon läheiset hilaruudut säilyvät — ja väriasteikko lasketaan pelkästään maaruuduista.
Huomaa: väriasteikko näyttää kahden geoidimallin eron — se ei ole sama asia kuin siirtymä kahden korkeusjärjestelmän välillä.
Geoidikorkeus suomalaisissa kaupungeissa
Arvot on mitattu suoraan hilatiedostoista. N on geoidin korkeus ETRS89-ellipsoidin yläpuolella pisteessä — arvo, jonka GNSS-laite vähentää saadakseen korkeuden.
| Kaupunki | N ellipsoidin yläpuolella | FIN2023N2000 − FIN2005N00 |
|---|---|---|
| Helsinki | 17,61 m | −0,3 cm |
| Tampere | 18,72 m | +1,7 cm |
| Turku | 19,41 m | −0,4 cm |
| Oulu | 17,46 m | +1,3 cm |
| Vaasa | 17,75 m | +1,9 cm |
| Rovaniemi | 19,68 m | −1,3 cm |
| Joensuu | 17,17 m | −0,8 cm |
Milloin menee pieleen?
Korkeusvirheitä on vaikea havaita — mutta seuraukset voivat olla vakavia.
13–43 cm:n virhe riittää aiheuttamaan ongelmia kuivatuksessa, maastomalleissa ja koneohjauksessa. Katso järjestelmien historia ↓
N60:n ja N2000:n välinen ero ei ole vakio — se seuraa maankohoamisen kuviota ja on suurimmillaan Pohjanlahden ympärillä, ei pohjoisimmassa Lapissa: noin 40–45 cm Pohjanmaan ja Perämeren rannikolla (Vaasa, Kokkola, Oulu, Tornio), noin 29–32 cm Lounais- ja Keski-Suomessa (Turku, Tampere, Jyväskylä, Kuopio), noin 25 cm Helsingissä ja etelärannikolla, noin 20–24 cm Kaakkois-Suomessa (Lappeenranta, Joensuu, Virolahti) sekä pienimmillään noin 11–18 cm pohjoisimmassa Lapissa (Inari, Utsjoki). Kaakkois-Suomi on siis samassa luokassa kuin Helsinki — ei pienimmässä. Virallisesti julkaistu vaihteluväli on 13–43 cm (JHS 163); Geodeettisen laitoksen N2000−N60-kartan ääriarvot ovat noin 11 ja 45 cm. Helsingissä kalibroitu kiinteä korjaustekijä voi joka tapauksessa aiheuttaa 15–20 cm:n järjestelmällisen virheen Vaasan projektissa.
| Järjestelmä | Ero N2000:een | Seuraus jos väärä |
|---|---|---|
| N2000 | Vertailutaso — 0 m | oikea vertailutaso |
| N60 (pohjoisin Lappi) | noin −11–18 cm | pienin ero — silti liikaa kuivatukseen |
| N60 (Kaakkois-Suomi, Helsinki ja etelärannikko) | noin −20–26 cm | väärä kuivatus |
| N60 (Lounais- ja Keski-Suomi) | noin −29–32 cm | vakava kaatovirhe |
| N60 (Pohjanmaa / Perämeren rannikko) | noin −40–45 cm | kriittinen virhe infrastruktuurissa |
| N43 | noin −25…−56 cm (laskennallinen) | vain eteläinen manner-Suomi (alle 66° N) |
| Ellipsoidikorkeus (raaka GNSS) | noin 15–30 m Suomessa | täysin käyttökelvoton |
| FIN2005N00 vs FIN2023N2000 | yleensä alle 2 cm — itärajan tuntumassa jopa 10 cm | tarkkuusvirhe |
Mitä tapahtuu kun menee pieleen?
Korkeusjärjestelmien virheet eivät ole teoreettisia. Tässä on dokumentoituja esimerkkejä suomalaisesta käytännöstä.
Kuivatusvirheet N60/N2000-sekaannuksesta
Alan käytännössä yleisesti raportoitu tilanne: asiakirjassa mainitaan vain 'paikallinen korkeusjärjestelmä' täsmentämättä, onko kyse N60:sta vai N2000:sta. Kun ero on 13–43 cm, seuraukset kuivatuksessa ja pohjarakentamisessa voivat olla merkittäviä. N60-korkeudessa oleva viemäriputki, jota käsitellään kuin se olisi N2000:ssa, voi saada väärän kaatuman — jopa virtaussuunta voi olla väärä.
Ilmiö tunnetaan laajasti alan käytännössä
Maankohoaminen ja pitkäaikaiset hankkeet
Suomessa maa kohoaa Merenkurkun alueella jopa 9–10 mm vuodessa. N60 ja N2000 on jäädytetty omiin epookkeihinsa (1960.0 ja 2000.0). Vuoteen 2026 mennessä maa on kohonnut Vaasan seudulla noin 23 cm suhteessa N2000:een. Tämä on merkityksetöntä tavallisessa rakentamisessa, mutta pitkäkestoisissa infrastruktuurihankkeissa, geodeettisessa seurannassa tai yhdistettäessä vuosien välein mitattuja aineistoja se voi olla kriittistä.
Lähde: Maanmittauslaitos, maankohoamismallit NKG2005LU / NKG2016LU
Trimble ja Leica — versioriippuvainen geoidimalli
FIN2023N2000 lisättiin Trimble Business Centeriin versiona FIN2023N00 TBC 2024.00:ssa (toukokuu 2024). Vanhemmat versiot käyttävät FIN2005N00:aa, jonka ero uudempaan malliin on yleensä alle 2 cm mutta itärajan tuntumassa jopa 10 cm. Kaksi laitetta samalla työmaalla voi laskea eri korkeudet, jos ne käyttävät eri geoidiversioita. Tarkista aina, mitä geoidimallia kenttälaitteesi käyttää.
Ahvenanmaa: Ahvenanmaalle ei ole omaa erillistä korkeusdatumia — N2000 on voimassa myös Ahvenanmaalla. Kolmas tarkkuusnivellys (1978–2006) yhdisti Ahvenanmaan mantereen vaaitusverkkoon, mutta yhteys kulkee merenylitysten kautta, mikä tuo hieman lisäepävarmuutta mantereeseen verrattuna. Työskennellessäsi Ahvenanmaalla varmista aina, mihin epookkiin ja mittaukseen paikalliset korkeudet perustuvat.
Ovatko korkeutesi suoraan mitattuja vai muunnettuja?
Kaikki N2000-korkeudet eivät ole samanarvoisia. Suomessa erotetaan kaksi tyyppiä:
Suoraan mitatut korkeudet on määritetty tarkkavaaituksella tai GNSS-mittauksella ajantasaista geoidimallia käyttäen. Niillä on korkein tarkkuus, ja ne ovat suoraan sidoksissa fyysiseen kiintopisteverkkoon.
Muunnetut korkeudet ovat vanhoja N60-korkeuksia, jotka on muunnettu N2000:een TIN-interpoloinnilla (fi_nls_n60_n2000.json). Ne ovat yleensä hyvälaatuisia, koska TIN-malli perustuu tiheään vaaitusaineistoon, mutta ne voivat olla epätarkempia alueilla, joilta mittausaineistoa on niukasti.
Jos vastaanotat N2000-korkeuden, selvitä, onko se suoraan mitattu vai muunnettu. Maanmittauslaitoksen kiintopisterekisterissä N60- ja N2000-korkeudet ovat rinnakkain useimmilla korkeuskiintopisteillä. Muunnetut korkeudet on merkitty rekisteriin.
NN:stä N2000:een
Suomen korkeusjärjestelmät ovat kehittyneet yli 130 vuoden aikana. Jokainen järjestelmä on parannus edelliseen — mutta vanha aineisto ei muunnu automaattisesti.
NN (Normalnull / Katajanokka)
Suomen ensimmäisen tarkkavaaituksen (1892–1910) tulos. Nollataso määriteltiin Katajanokan laiturin vedenkorkeusmerkin mukaan Helsingissä. Suomen tärkein korkeuskiintopiste Helsingin Tähtitorninmäen lähellä sijaitsee noin 30,465 m NN-nollatason yläpuolella. Havaintoja ei korjattu maankohoamisen suhteen yhteiseen epookkiin, joten järjestelmä on sisäisesti epäyhtenäinen. Maanmittaushallitus julkaisi vuonna 1963 kartan Siirtokorjaus NN−N60, jossa NN-korkeuteen lisättävä korjaus on −5…+40 cm — suurimmillaan Pohjanmaalla ja aivan Kaakkois-Suomessa hieman negatiivinen (noin −5 cm). Kartta ulottuu vain noin 65–66° N:ään asti. Ei sisälly aktiivisiin ohjelmistoihin — esiintyy vain hyvin vanhoissa arkistoissa ja historiallisissa vedenkorkeussarjoissa (Ilmatieteen laitos).
Ei laajasti käytössä olevaa virallista EPSG-koodia.
N43 — väliaikainen järjestelmä
N43 otettiin käyttöön toisen tarkkuusnivellyksen aikana väliaikaisena ratkaisuna ennen lopullisen N60:n laskemista. Kattavuus rajoittui manner-Suomeen noin 66° N eteläpuolelle — Lappi ei ollut täysin katettu. N43 esiintyy teknisissä asiakirjoissa noin vuosilta 1943–1960 ja joissain kunnallisissa arkistoissa, erityisesti Kuopiossa, jossa maanpinnan on dokumentoitu kohonneen noin 382 mm N43:n käyttöönoton jälkeen. Geodeettisen laitoksen julkaisemassa N60−N43-kartassa ero on 4–15 cm: pienimmillään noin 4 cm Suomenlahden kaakkoisrannikolla ja suurimmillaan noin 15 cm Pohjanmaalla — N60-korkeus on siis aina N43-korkeutta suurempi. Kartan värikenttä päättyy noin 66,5° N:ään, mikä vahvistaa järjestelmän kattavuuden. N2000:een verrattuna ero on laskennallisesti noin 25–56 cm.
EPSG: 8675 (N43 height). Korvattu N60:lla.
N60 — Suomen korkeusjärjestelmä 1960
N60 laskettiin toisen tarkkavaaituksen valmistuttua, ja siitä tuli Suomen kansallinen korkeusjärjestelmä 1960-luvun alussa. Nollataso on määritelty Helsingin keskivedenkorkeuden mukaan epookkiin 1960.0. Kaikki havainnot on korjattu maankohoamisen suhteen yhteiseen vertailuepookkiin — toisin kuin NN:ssä.
N60 esiintyy edelleen hyvin laajasti: vanhoissa kunnallisissa korkeusaineistoissa, infrastruktuurisuunnitelmissa, kuivatusprojekteissa, topografisissa kartoissa ja vanhemmissa 3D/DEM-tuotteissa. Useimmat kunnat ovat siirtyneet N2000:een, mutta vanhat toimitukset ovat edelleen N60:ssa.
EPSG: 5717 (N60 height). Käytössä noin 1968–2012 (vaihtelee kunnittain).
N2000 — Suomen korkeusjärjestelmä 2000
N2000 perustuu Suomen kolmanteen tarkkuusnivellykseen (1978–2006) ja on Suomen kansallinen toteuma eurooppalaisesta korkeusjärjestelmästä (EVRS). Nollataso on sidottu NAP:iin (Normaal Amsterdams Peil) Itämeren tasausrenkaan kautta (BLR/FI). Referenssiepookki on 2000.0 — kaikki vaaitushavainnot on korjattu maankohoamisen suhteen epookkiin 2000.0 NKG2005LU-mallilla.
Kansallinen pääkiintopiste PP2000 sijaitsee Metsähovin geodeettisella tutkimusasemalla (Kirkkonummella, noin 30 km Helsingistä länteen). JHS 163 suosittelee N2000:n käyttöä kaikessa julkisen hallinnon korkeusaineistossa.
EPSG: 3900 (N2000 height). Yhdistelmäjärjestelmät: EPSG:3903 (TM35FIN(N,E) + N2000), EPSG:10774 (TM35FIN(E,N) + N2000).
Geoidimallit FIN2005N00 ja FIN2023N2000
FIN2005N00 (2005): Ensimmäinen virallinen geoidimalli N2000:lle. Perustuu NKG2004-geoidiin sovitettuna 50 EUVN-DA-pisteellä. Tarkkuus ±1,87 cm. Toimi N2000-muunnosten standardina noin kaksi vuosikymmentä.
FIN2023N2000 (2023): Maanmittauslaitoksen nykyisin suosittelema malli. Parannetut painovoima-aineistot, satelliittidata ja suurempi määrä GNSS-vaaituspisteitä. Tarkkuus ±1,38 cm (26 %; MML:n pyöristämin luvuin 2 → 1,4 cm eli noin 30 %). PROJ CDN: fi_nls_fin2023n2000.tif. Lisätty Trimble Business Centeriin versiossa 2024.00.
PROJ CDN:stä saa myös fi_nls_fin2000.tif (N60:lle) ja fi_nls_fin2005n00.tif (vanha N2000-malli) sekä TIN-muunnosverkot fi_nls_n60_n2000.json ja fi_nls_n43_n60.json. Hilat eivät kuitenkaan tule PROJ-asennuksen mukana — Maanmittauslaitos huomauttaa erikseen, ettei PROJ sisällä FIN2005N00-mallia — vaan ne on haettava CDN:stä tai Maanmittauslaitokselta. Myös YKJ↔ETRS-TM35FIN-kolmioverkko (fi_nls_ykj_etrs35fin.json) on vapaasti saatavilla samasta CDN:stä — kworksin arvo on jäljitettävyys, eräajot ja toimitusdokumentaatio, ei pääsy hiloihin. N60↔N2000-pistearvojen virallinen lähde on TIN-verkko fi_nls_n60_n2000.json.
Ilmoita korkeusjärjestelmä AINA — ja käytä oikeaa geoidimallia
Ilman järjestelmämerkintää korkeus on pelkkä luku: N60-korkeus N2000-projektissa voi olla 13–43 cm väärin sijainnista riippuen.
Ilmoita korkeusjärjestelmä (N60 vai N2000) AINA jokaisessa teknisessä piirustuksessa ja toimituksessa. Ja käytä oikeaa geoidimallia: FIN2000 on N60-malli — sitä ei saa käyttää N2000-korkeuksiin; N2000:lle kuuluvat FIN2005N00 ja FIN2023N2000. Globaali tai puhtaasti gravimetrinen malli ei korvaa kansallista: Maanmittauslaitoksen FIN2023N2000-raportin mukaan gravimetrinen kvasigeoidimalli, jota ei ole sidottu Suomen referenssijärjestelmään, sisältää lähes 30 cm:n poikkeaman N2000:sta (keskiarvo 28,87 cm) — vaikka mallin oma sisäinen tarkkuus on 1,78 cm. Juuri sidonta kansalliseen järjestelmään ratkaisee, ja se on olennaista myös drone- ja GNSS-käyttäjille.
Usein kysytyt kysymykset korkeusjärjestelmistä
Mikä on N2000?
N2000 (Suomen korkeusjärjestelmä 2000) on Suomen virallinen korkeusjärjestelmä vuodesta 2007. Se ilmaisee korkeudet normaalikorkeuksina kvasigeoidin yläpuolella (lähellä keskivedenkorkeutta), ja sen EPSG-koodi on 3900. N2000 korvasi vanhemman N60:n (Suomen korkeusjärjestelmä 1960).
Mikä on ero N60:n ja N2000:n välillä?
N60 on vanha korkeusjärjestelmä, N2000 on nykyinen. Siirtymä aiheuttaa korkeuseron, joka vaihtelee maantieteellisesti maankohoamisen vuoksi — virallisesti julkaistu N60→N2000-siirtokorjauksen vaihteluväli on 13–43 cm (JHS 163), ja käytetyn kartta-aineiston ääriarvot ovat noin −11 cm (pohjoisin Lappi) ja −45 cm (Pohjanmaan ja Perämeren rannikko); Helsingissä ero on noin −25 cm ja Kaakkois-Suomessa noin −20…−24 cm — siis samaa luokkaa kuin Helsingissä, ei pienintä. N60-korkeudet tulisi muuntaa N2000:ksi ennen käyttöä.
Miksi GPS-korkeuteni ovat 15–30 metriä liian korkeita?
GPS mittaa ellipsoidikorkeutta (h) EUREF-FIN GRS80-ellipsoidin yläpuolella, ei korkeutta merenpinnasta. Suomessa kvasigeoidi sijaitsee noin 15–30 m ellipsoidin yläpuolella (kvasigeoidikorkeus ζ). Oikea korkeus saadaan kaavalla H = h − ζ. Jos globaalia geoidimallia käytetään Maanmittauslaitoksen virallisen N2000-mallin (FIN2023N2000) sijaan, syntyy systemaattinen virhe: malli, jota ei ole sidottu Suomen referenssijärjestelmään, voi poiketa N2000:sta lähes 30 cm.
Mitä tarkoittavat geoidimallit FIN2005N00 ja FIN2023N2000?
Nämä ovat kaksi peräkkäistä geoidimallia (hilatiedostoa) saman N2000-korkeusjärjestelmän (EPSG:3900) muuntamiseen. FIN2005N00 (2005) oli ensimmäinen virallinen malli, tarkkuudeltaan ±1,87 cm. FIN2023N2000 (2023) on Maanmittauslaitoksen nykyisin suosittelema malli — parannettu painovoima-aineisto ja tarkkuus ±1,38 cm (26 %:n parannus; MML:n pyöristämin luvuin 2 cm → 1,4 cm eli noin 30 %). Maanmittauslaitoksen mukaan mallien erot ovat Suomen rajojen sisäpuolella pääosin minimaaliset (alle 2 cm), mutta itärajan läheisyydessä ero yltää 10 cm:iin.
Mitä korkeusjärjestelmää minun tulisi käyttää Suomessa?
Käytä N2000:ta kaikessa uudessa työssä — se on virallinen viite koneohjaukseen, tilavuuslaskentaan ja infrastruktuuriaineistoon. Vanhat N60- tai N43-aineistot tulisi muuntaa N2000:ksi Maanmittauslaitoksen virallisilla hiloilla.
Lähteet ja lisätietoa
Tämän sivun korkeusjärjestelmiä koskevat tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen omiin julkaisuihin ja virallisiin geoidimalleihin.
-
Geodeettinen laitos (nyk. MML) (2009):
Tiedote 29 — Suomen geoidimallit ja niiden käyttäminen korkeuden muunnoksissa
Suomen geoidimallit ja niiden käyttö korkeusmuunnoksissa — myös N60:n ja N2000:n suhde ja se, miksi ero ei ole vakio. -
Geodeettinen laitos (nyk. MML) (2009):
Tiedote 30 — Suomen geodeettiset koordinaatistot ja niiden väliset muunnokset
Korkeusjärjestelmien asema geodeettisessa kokonaisuudessa: ellipsoidikorkeus, geoidi ja fysikaalinen korkeus samassa esityksessä. -
Maanmittauslaitos (2024):
Korkeusjärjestelmät
N2000, N60, N43 ja NN — järjestelmien väliset erot ja muunnokset. -
Maanmittauslaitos (2024):
FIN2023N2000-geoidimalli
Nykyinen virallinen geoidimalli, jolla GNSS-korkeus muunnetaan N2000-korkeudeksi. -
JUHTA / JHS (GeoForum) (2016):
JHS 163 — Suomen korkeusjärjestelmä N2000
Kansallinen suositus, jossa N60:n ja N2000:n välinen ero ja geoidikorkeuden vaihteluväli on määritelty.