Johtotiedot Suomessa — sijaintiselvityksestä kartalle

Onko Suomessa kansallista johtorekisteriä?

Suomessa on kaksi kansallista järjestelmää, jotka menevät helposti sekaisin — ja vain toinen niistä koskee johtojen todellista sijaintia.

Verkkotietopiste.fi on Traficomin ylläpitämä palvelu, joka perustuu lakiin verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä (276/2016). Verkkotoimijoiden osallistuminen on lähtökohtaisesti pakollista — poikkeuksena merkitykseltään vähäinen toiminta — ja palvelu kattaa viestintä-, sähkö-, kaukolämpö-, kaukojäähdytys-, kaasu-, vesihuolto- ja liikenneverkot. Käyttö on maksutonta ja edellyttää Suomi.fi-tunnistautumista; hakukiintiö on 50 hakua vuorokaudessa organisaatioille ja 20 yksityishenkilöille. Käyttäjätuesta vastaa Johtotieto Oy.

Sijaintitietopalvelu (STP) oli se järjestelmä, johon varsinaiset johtogeometriat oli tarkoitus koota. Sen käyttöönotto pysäytettiin loka–marraskuussa 2024 kokonaisturvallisuuteen liittyvistä syistä, ja verkkotietojen toimitusvelvollisuus poistettiin Traficomin määräyksestä 71 19.3.2025. Velvollisuus dokumentoida verkkotiedot sähköisesti omiin järjestelmiin jäi voimaan.

Kenen on selvitettävä ja kenen on kerrottava

Selvitysvelvollisuus on työn suorittajalla, mutta sijaintitiedon luovuttaminen on verkonomistajan velvollisuus — eikä siitä saa periä maksua.

• Kaivaja — sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 241 §:n mukaan maanrakennustyön suorittajan on ennen työn aloittamista selvitettävä, onko työalueella telekaapeleita.
• Teleyritys — saman pykälän mukaan sen on annettava kaapeleiden sijaintitiedot maksutta. Lain 242 § velvoittaa lisäksi saattamaan kaapelitiedot sähköiseen muotoon ja tekemään teknisesti mahdolliseksi niiden tarjoamisen keskitetysti yhdestä paikasta.
• Sähköverkot — vastaava selvitysvelvollisuus seuraa sähkömarkkinalain 110 §:stä.
• Karttaote ei ole lupa kaivaa. Sijaintiselvityksen vastaus kertoo, missä johdot ovat ja mitä ohjeita vaaran välttämiseksi on noudatettava — muut työhön tarvittavat luvat haetaan erikseen.

Näin teet sijaintiselvityksen käytännössä

Yksi palvelu ei kata koko kaivualuetta, joten selvitys tehdään yleensä useaan paikkaan. Geomatikk/Keypro ja Johtotietopankki ovat välittäneet sijaintiselvityspyyntöjä toisilleen 29.3.2021 alkaen, mutta täyttä kattavuutta se ei takaa.

1. Selvitä, mitkä palvelut kattavat kaivualueesi
   Käytännössä napoja on kaksi: Geomatikk Finland ja Keypro (kaivulupa.fi — portaalit yhdistettiin 7.6.2022, mukana noin 150 verkonomistajaa ja noin 200 verkkoa) sekä valtio-omisteinen Johtotieto Oy (johtotietopankki.fi). Lisäksi useilla kunnilla on omat portaalinsa — muun muassa Helsingillä, Espoolla, Vantaalla, Kauniaisilla ja Joensuulla.
2. Tunnistaudu vahvasti
   Sijaintiselvitys edellyttää vahvaa tunnistautumista, kuten mobiilivarmennetta tai pankkitunnuksia. Johtojen sijainnit tulevat näkyviin vasta lähetetyn pyynnön jälkeen — karttaa ei voi selata etukäteen.
3. Rajaa kaivualue ja lähetä pyyntö
   Rajaat työalueen kartalle ja lähetät sijaintiselvityspyynnön. Kaivajalle itse selvitys on maksuton.
4. Vastaanota karttaote
   Vastaus on sähköinen karttaote: siitä käyvät ilmi palvelussa mukana olevien johdonomistajien johdot karttoineen sekä vaaran välttämiseksi tarvittavat ohjeet, yksi karttasivu johdonomistajaa kohti. Ote toimitetaan mobiilisovellukseen, sähköpostiin tai portaaliin.
5. Pidä kiinni 14 vuorokauden voimassaolosta
   Karttaote on voimassa 14 vuorokautta, eikä sitä saa käyttää kaivutöissä tämän ajan jälkeen. Venyvässä urakassa selvitys on siis uusittava.
6. Tilaa näyttö, jos sitä tarvitaan
   Osa verkonomistajista edellyttää maastoon tehtyä näyttöä, jossa johdon sijainti merkitään maastoon. Näyttö tilataan verkonomistajalta tai sen näyttöpalvelun tuottajalta, ja kiireelliset näytöt sekä yksityisverkkojen merkinnät ovat hinnaston mukaan maksullisia.
7. Täydennä se, mitä palvelu ei kata
   Kaivulupa.fi:n käyttöehdot toteavat suoraan, ettei palvelu kata kaikkia verkkoja, ja siirtävät puuttuvien verkkojen selvittämisen käyttäjälle. Telematiikka- ja liikenteenohjauskaapelit sekä viranomaisverkot ovat monin paikoin puutteellisia, eivätkä yksityisten kiinteistöjen verkot kuulu palveluun.

Missä muodossa johtotiedot tulevat

Tässä on suomalaisen johtotiedon olennaisin piirre: kaivamista varten annettava vastaus ei ole vektoriaineistoa. Karttaote on sähköinen dokumentti, ei paikkatietotiedosto, eikä kaivuraiteella ole DWG-, DXF- tai GeoJSON-vaihtoehtoa.

Aitoa vektoria on tarjolla, mutta se kuuluu eri raiteelle — suunnitteluun:

• Sijaintiselvitys (kaivutyö) — sähköinen karttaote, maksuton kaivajalle, voimassa 14 vuorokautta. Ei vektorimuotoa.
• Suunnittelukartat, Geomatikk — DWG, DXF, DGN ja Shape. Sähköverkkojen kartat maksuttomia, muut verkkotyypit maksullisia.
• Mitattu ja merkitty reitti, Geomatikk — DWG, DXF, DGN, Shape ja LandXML; digitaalinen toimitus hinnaston mukaan 1,00 €/m (alv 0 %).
• Johtotietopankki — DWG-muotoiset kartat ovat tilattavissa erikseen haettavilla suunnittelijan oikeuksilla, mutta vain osasta verkonomistajien kartoista; osa toimitetaan toistaiseksi pdf-tiedostoina.
• Verkkotietopiste.fi — hakutulos on karttanäkymä ja tietopyyntö verkkotoimijalle, ei johtogeometrian latausta.

Koordinaatit ja korkeudet johtoaineistossa

Traficomin palveluissa koordinaattijärjestelmä on yksiselitteinen: Verkkotietopisteen koordinaatisto on ETRS-TM35FIN (EPSG:3067), eikä muille koordinaatistoille ole tukea. Verkkotietopisteeseen ei myöskään tallenneta z-koordinaattia, joten korkeustietoa siitä ei saa. Sijaintitietopalvelun aineistomäärittelyssä geometriat ovat samoin ETRS-TM35FIN:ssä ja korkeudet N2000-järjestelmässä.

Verkonomistajilta ja kunnilta suoraan saatava aineisto on toinen asia. Kunnat ja verkonomistajat työskentelevät usein ETRS-GK-kaistoilla (EPSG 3873–3885), joten suunnitteluaineisto voi hyvin olla GK-kaistalla eikä TM35FIN:ssä. Kaista on helppo tunnistaa itäkoordinaatista: false easting koodaa kaistanumeron sisäänsä, esimerkiksi GK19 → 19 500 000.

Korkeudet ovat Suomessa N2000-järjestelmässä (EPSG:3900); vanhemmissa aineistoissa esiintyy yhä N60 (EPSG:5717). Lue lisää Suomen koordinaattijärjestelmistä, kuntien GK-kaistoista ja korkeusjärjestelmistä.

Näin suomalainen johtotietomalli on rakennettu

Vaikka Sijaintitietopalvelu on pysäytettynä, sen tietomalli on olemassa ja julkisesti dokumentoitu — ja se kertoo, millaisessa muodossa suomalaista johtotietoa on tarkoitus liikutella. Tämä osio kuvaa mallin rakenteen sellaisena kuin Traficom on sen julkaissut. Se ei ole lupaus palvelusta eikä aikataulusta: käyttöönotto on pysäytetty eikä verkkotoimijoiden pidä toistaiseksi toimittaa verkkotietojaan palveluun.

Ensimmäinen ero naapureihin on formaatti: Suomi valitsi GeoJSONin, ei GML:ää. Tanskan LER 2.0 -vastaus on XML-pohjaista GML:ää, kun taas suomalainen aineisto on yksi GeoJSON-muotoinen FeatureCollection, joka toimitetaan UTF-8-koodattuna (BOMia ei tueta), zipattuna ja SFTP:llä siirrettynä. Lukevan ohjelman kannalta se on kevyempi: ei nimiavaruuksia eikä skeemavalidointia, vaan tavallista JSONia.

Aineiston perustiedot ovat FeatureCollectionin juuritasolla: aineistonimi, verkkotoimija, aineistonPaivamaara, verkkotyyppi ja toimitusalueId. Jokainen verkkokohde on oma Feature, jonka id yksilöi kohteen ja jonka properties sisältää attribuutit kiinteillä avaimilla. Geometriatyyppejä on vain kolme — Point, LineString ja Polygon.

Määrittely jakautuu seitsemään kohderyhmään: viestintäverkko, sähköverkko, kaukolämpöverkko, kaukojäähdytysverkko, kaasuverkko, vesihuoltoverkko ja fyysinen infrastruktuuri — viimeksi mainittu ei ole määräyksen mukainen verkkotyyppi, vaan sitä käytetään verkkotyypin tapaan silloin, kun ilmoitetaan tyhjää infrastruktuuria, esimerkiksi tyhjää suojaputkea. Attribuuttimäärittelyjä on kaikkiaan 128, joista 16 on kaikille verkkokohteille yhteisiä ja 5 kuvaa itse aineistoa.

Yhteinen perusjoukko toistuu verkkotyypistä riippumatta: sijaintitarkkuusXY (0–50 m) ja sijaintitarkkuusSyvyys (0–5 m), suunniteltuAsennussyvyys, sijainninMaarittelytapa (onko sijainti mitattu avokaivannosta vai digitoitu kartalta ja millä mittakaavalla), rakennusvuosi, selite ja kayttotila (kaytossa, eiKaytossa tai kaytostaPoistettu). Lisäksi jokaisella kohteella on kartta-alue ja näyttöalue — joko metreinä (karttaalueMetri, nayttoalueMetri) tai erillisenä monikulmiona (karttaalueGeometria, nayttoalueGeometria): alue, jolla saa kaivaa karttakaivuuna, ja alue, jolla työskentely edellyttää näyttöä.

Verkkotyypin omat attribuutit tarkentavat kohteen. Sähköverkossa verkkotyypinTarkenne on pienjannite, keskijannite, suurjannite tai ulkovalaistus; viestintäverkossa kupari, koaksiaali tai kuitu; vesihuollossa jatevesiviemari, paineviemari, hulevesiviemari, hulevesipaineviemari tai vesijohto. Kaasuputkella ilmoitetaan maksimiKayttopaine (PN4, PN8, PN54 tai PN80), ja materiaali sekä suojaustapa ovat omia luetteloitaan — valurauta, teras, muovi, betoni ja niin edelleen, sekä eiOle, kouru, putki, betonointi, kanava tai suojalaatta.

Väreistä ja piirrosmerkeistä tietomalli ei sano mitään — se määrittelee tiedon, ei sen esitystapaa. Kartografinen puoli on Suomessa oma standardinsa: SFS 3161:1996 »Maanalaisten johtojen kartta. Piirrosmerkit, esitys- ja valmistustavat«, jonka kuvausteknisiä ohjeita kunnat ovat noudattaneet johtokarttoja laatiessaan. Toisin kuin Tanskassa, jossa esitystapa julkaistaan maksutta johtopaketin tyylitiedostona, kyseessä on maksullinen SFS-standardi — ja SFS on asettanut sen kumoamislausunnolle. Merkintätapa kannattaa siksi varmistaa aineiston toimittajalta eikä olettaa.

Yksinkertaistettu ote Traficomin julkaisemasta viestintäverkon esimerkkiaineistosta näyttää tältä:

{"type": "FeatureCollection", "verkkotyyppi": "viestintaverkko", "features": [ {"type": "Feature", "id": "0065", "geometry": {"type": "LineString", "coordinates": [[564587.4, 6768819.9, 20.7], [564551.9, 6768789.1, 21.0]]}, "properties": {"verkkokohde": "kaapeli", "verkkotyypinTarkenne": "kuitu", "sijaintitarkkuusXY": 0.02, "kayttotila": "kaytossa"}}]}

Rivi riviltä luettuna:

• verkkotyyppi — verkkotyyppi ilmoitetaan kerran juuritasolla koko aineistolle, ei erikseen jokaisella kohteella.
• id — kohteen yksilöivä tunnus. Siihen viittaavat sekä kartta- ja näyttöalueen geometriat että kulkeeSisalla, kun johto kulkee toisen kohteen sisällä.
• coordinates — kolme lukua pistettä kohti: itä, pohjoinen ja korkeus. Koordinaatit ovat ETRS-TM35FIN (EPSG:3067) ja korkeudet N2000; muita koordinaatistoja ei tueta.
• verkkokohde — kohdetyyppi kertoo, onko kyseessä yksittäinen kaapeli vai kaapelireitti, jossa kulkee useita kaapeleita. Vastaava pari on määritelty jokaiselle verkkotyypille.
• verkkotyypinTarkenne — tässä kuitu. Sama kenttä erottaa esimerkiksi pien- ja keskijännitteen tai jätevesi- ja hulevesiviemärin.
• sijaintitarkkuusXY — sijaintitarkkuus metreinä kahden desimaalin tarkkuudella kohdekohtaisesti, joten epävarmuus on aineistossa lukuna eikä arviona.

Mitä valmisteilla oleva laki muuttaisi

Liikenne- ja viestintäministeriö lähetti 29.1.2026 lausuntokierrokselle lakiesityksen maanalaisen verkkoinfrastruktuurin sijaintitiedoista. Lausuntoaika päättyi 12.3.2026, ja esityksen tavoitteeksi on ilmoitettu voimaantulo 1.1.2027.

Esitys rakentuu hybridimallille. Osa verkkotoimijoista toimittaisi tiedot ennakkoon keskitettyyn palveluun, ja riittävän oman kyvykkyyden omaavat toimijat säilyttäisivät tiedot itsellään ja vastaisivat pyyntöihin itse toimittaen keskitettyyn palveluun vain aluetiedon. Traficom vastaisi sijaintiselvityspalvelusta molemmissa malleissa.

Yksi rajaus kannattaa tuntea etukäteen: esityksen mukaan sijaintiselvitysvastauksissa ei jaettaisi tietoa kriittisestä infrastruktuurista. Lisäksi esityksen ongelmakuvaus toteaa nykytilan sellaisenaan — tieto on hajallaan eri lähteissä eikä sille ole yhtenäisiä muoto- tai tarkkuusvaatimuksia.

Tekninen pohja on jo olemassa ja julkisesti dokumentoitu: Sijaintitietopalvelun GeoJSON-tietomalli on kuvattu edellä kohdassa Näin suomalainen johtotietomalli on rakennettu.

Johtoaineisto kartalle — mikä onnistuu ja mikä ei

Suomalaisen johtotiedon pullonkaula ei ole kartta vaan tiedostomuoto ja käyttöehdot. Se, mikä tulee vektorina, saadaan myös kartalle oikeaan paikkaan.

koordinat.online näyttää tavalliset CAD- ja paikkatietomuodot kartalla, kun lähdejärjestelmä on tunnistettu tai vahvistat sen itse: DWG ja DXF, Shape, GeoJSON ja KML. Jos siis saat suunnitteluaineiston vektorina ETRS-TM35FIN:ssä tai GK-kaistalla, se asettuu kartalle sellaisenaan. Ammattikäyttöön sama osaaminen on kworks-alustassa, joka on Kirkby Worksin GIS-alusta urakoitsijoille, suunnittelijoille ja verkonomistajille.

Kaksi rajoitusta on syytä sanoa ääneen. Karttaote on kaivulupa.fi:n käyttöehtojen mukaan säilytettävä niin, ettei se päädy kolmansien tahojen käsiin, ja tuhottava luotettavalla tavalla, kun sitä ei enää tarvita — sen viemistä mihinkään ulkopuoliseen järjestelmään ei siis pidä tehdä ehtoja lukematta. Ja suunnitteluaineistoa ei saa käyttää maanrakennustöiden suorittamiseen, vaikka se näyttäisi kartalla kuinka vakuuttavalta.

• DWG- ja DXF-piirustukset sijoitetaan kartalle, kun koordinaattijärjestelmä on tunnistettu tai vahvistettu.
• Shape-, GeoJSON- ja KML-aineistot avautuvat kartalle suoraan.
• ETRS-TM35FIN (EPSG:3067) ja ETRS-GK-kaistat (EPSG 3873–3885) tunnistetaan ja muunnetaan.
• N2000- ja N60-korkeudet pysyvät mukana — korkeusjärjestelmä kannattaa silti merkitä aineistoon aina.

Tärkeää ennen kuin kaivat

Usein kysyttyä johtotiedoista ja sijaintiselvityksestä

Lähteet ja lisätietoa

Palvelujen tila, velvollisuudet, toimitusmuodot ja käyttöehdot perustuvat Traficomin, liikenne- ja viestintäministeriön sekä palveluntarjoajien omiin julkaisuihin. Kaikki lähteet on tarkistettu 7.8.2026.

1. Traficom: Usein kysytyt kysymykset Verkkotietopisteestä
   Osallistumisen pakollisuus ja laki 276/2016, aluemuotoinen tieto tarkan reittitiedon sijaan, maksuttomuus sekä hakukiintiöt 50 ja 20.
2. Traficom: Verkkotietopiste — ohje verkkotoimijoille
   Koordinaatisto on ETRS-TM35FIN eikä muille koordinaatistoille ole tukea; z-koordinaattia ei tallenneta. Johtotieto Oy hoitaa käyttäjätuen.
3. Traficom (2024): Traficom kartoittaa vaihtoehtoisia ratkaisuja Sijaintitietopalvelulle
   Palvelun käyttöönoton pysäyttäminen lokakuussa 2024 kokonaisturvallisuuteen liittyvistä syistä.
4. Traficom (2025): Verkkotietojen toimitusvelvollisuus Sijaintitietopalveluun poistettu
   Toimitusvelvollisuuden poisto määräyksestä 71 voimaan 19.3.2025; velvollisuus dokumentoida verkkotiedot sähköisesti omiin järjestelmiin jäi voimaan.
5. Traficom (2024): Sijaintitietopalvelun rajapintaohje 06/2024
   Aineistomalli GeoJSON-muotoisena FeatureCollectionina, geometriat ETRS-TM35FIN:ssä ja korkeudet N2000:ssa.
6. Traficom: Sijaintitietopalvelun aineistomäärittely (STP_rajapintakuvaus_geojson.xlsx)
   128 attribuuttimäärittelyä seitsemälle kohderyhmälle — julkisesti dokumentoitu tietomalli. Traficomin Sijaintitietopalvelun mikrosivusto on poistettu (HTTP 404), joten skeematiedosto on arkistoitu tätä sivua varten; linkki osoittaa Traficomin alkuperäiseen tiedostoon.
7. Liikenne- ja viestintäministeriö (2026): Lausuntokierros: lakiesitys maanalaisen verkkoinfran sijaintitiedoista
   Hybridimalli, lausuntoaika 29.1.–12.3.2026, tavoiteltu voimaantulo 1.1.2027, kriittistä infrastruktuuria ei jaeta vastauksissa, nykytilan hajanaisuus.
8. Operaattoreiden kaivuohje (fne.fi): Operaattoreiden kaivuohje — pitkä versio
   Lain 917/2014 241 § selvitysvelvollisuus ja maksuton sijaintitiedon luovutus, 242 § sähköinen muoto ja keskitetty tarjoaminen sekä sähkömarkkinalain 110 §.
9. Kaivulupa.fi (Keypro Oy) (2021): Palvelun käyttöehdot
   Karttaotteen määritelmä, 14 vuorokauden voimassaolo, toimitus mobiilisovellukseen, sähköpostiin tai portaaliin.
10. Kaivulupa.fi (Keypro Oy) (2020): Palvelun käyttöehdot
    4 § luottamuksellisuus ja tuhoamisvelvollisuus, 5 § vastuu tietojen oikeellisuudesta verkonomistajalla sekä maininta siitä, ettei palvelu kata kaikkia verkkoja.
11. Geomatikk Finland Oy: Suunnittelukartat
    Suunnitteluaineiston muodot DWG, DXF, DGN ja Shape; sähköverkkojen kartat maksuttomia, muut verkkotyypit maksullisia.
12. Geomatikk Finland Oy: Hinnasto
    Mitatun reitin digitaalinen toimitus 1,00 €/m (alv 0 %) muodoissa DWG, DXF, DGN, Shape ja LandXML; kiireellisten näyttöjen ja yksityisverkkojen merkintöjen maksullisuus.
13. Geomatikk Finland Oy: Yleiset käyttöehdot
    Suunnitteluaineistoja ei saa käyttää maanrakennustöiden suorittamiseen.
14. Keypro Oy (2021): Maanalaisten rakenteiden sijaintiselvityspyyntöjen välitys alkaa
    Pyyntöjen välitys Keypron ja Geomatikin välillä 29.3.2021 alkaen.
15. Geomatikk Finland Oy ja Keypro Oy (2022): Yhteistiedote 6.6.2022 — portaalien yhdistäminen
    Portaalit yhdistettiin 7.6.2022; mukana yli sata verkonomistajaa.
16. Johtotieto Oy: Suunnittelijalle — suunnittelijan oikeudet ja DWG-kartat
    Erikseen haettavilla suunnittelijan oikeuksilla kartat myös DWG-muodossa — vain osasta verkonomistajien kartoista.
17. Johtotieto Oy: Kaivajalle — sijaintitiedustelu
    Karttapyyntö, näyttöpyyntö ja suunnittelutyö tilaustyyppeinä.
18. Johtotieto Oy: Tietoa meistä
    Johtotieto Oy on valtio-omisteinen ja osa Suomen Erillisverkot -konsernia.
19. Maanmittauslaitos: EPSG-koodit ja PROJ-muunnosohjelma
    ETRS-TM35FIN 3067, ETRS-GK-kaistat 3873–3885, N2000 3900 ja N60 5717.
20. Traficom: Viestintäverkko — Sijaintitietopalvelun GeoJSON-esimerkkiaineisto
    Traficomin julkaisema esimerkkitiedosto, josta sivun GeoJSON-ote on yksinkertaistettu. Alkuperäinen osoite vastaa nykyään 404, joten linkki osoittaa arkistoituun versioon.
21. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry: Suomalaisia SFS-standardeja kumoamislausunnolla
    SFS 3161:1996 »Maanalaisten johtojen kartta. Piirrosmerkit, esitys- ja valmistustavat« — standardin nimi ja kumoamislausunnolla olo.
22. Vantaan kaupunki, mittausosasto / Paikkatietohakemisto: Vantaan maanalaisten johtojen kartta
    Johtokartta on laadittu SFS 3161 -standardin kuvausteknisiä ohjeita noudattaen mittakaavassa 1:500 tai 1:2000.